Muistatko hetken kun suuressa urheilutapahtumassa alkaa soimaan Maamme laulu, ja siniristi lippu nousee salkoon? Olkoon laji sitten jääkiekko, jalkapallo, formula, hiihto tai mikä mikä muu vaan, aika monen sydämessä läikähtää. Siinä hetkessä karskeinkin mies voi itkeä tirauttaa.

Kuvitellaan tilanne jossa olet ulkomailla. Jostain syystä tilanne on päässyt pahaksi, ja tilanne on kokonaan ryöstäytynyt käsistäsi. Pelkäät henkesi puolesta. Sitten näet rakennuksen jota olet etsinyt, talon jonka katolla hulmuaa siniristilippu. Tiedät että olet tullut kotiin.

Sodassa on tapana vetää lippu salkoon silloin, kun on saavutettu suuri voitto, vallattu jokin kaupunki tai linnoitus. Yksi varmaan maailmaan kuuluisimmista valokuvista on se, jossa amerikkalaiset sotilaat nostavat lippua pystyyn salossa, jollain kukkulalla.

Maaliskuun 13. Vuonna 1940 Suomessa liput olivat puolitangossa. Talvisota oli päättynyt ja rauhan ehdot olivat kovat. Se oli surun päivä koko kansalle, vaikka sodassa pärjättiinkin, päästiin ansiokkaasti hopealle.

Mitä tapahtuu kun tuo lipussa oleva risti siirtyy kaulaan? Jos olet töissä julkisessa toimessa, kassalla, koulussa tai kunnan toimessa, voit saada käskyn että risti pitää laittaa piiloon. En oikein ymmärrä miksi?! Miksi risti kelpaa lippuun, julistamaan tämän maan arvoja, muttei kaulaan tai muuten koruksi?

Tuleeko rististä liian julistava, liian henkilökohtainen? 1. Kor. 1:18 ”Sanoma rististä on hullutusta niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme se on Jumalan voima”

Mikä on sinun suhteesi ristiin, millaisia ajatuksia se herättää? Onko se hullutus, joka saa sinut ärtymään? Onko se ihan ihan ok lipussa ja kansallistunteessa? Onko se sinulle merkki pelastuksesta, merkki elämästä ja Jumalan voiman todellisuudesta?

Risti julistaa Jeesuksen voittoa Perkeleen vallasta. Risti julistaa turvaa, jonka Jumala on luvannut omille lapsilleen. Risti on läsnä taistelun tuoksinassa, antaa uskoa ja rohkeutta kulkea eteenpäin. Risti on myös usein läsnä surussa ja tappiossa. Silloinkin saan ammentaa Jeesuksen rististä rohkeutta. En ymmärrä miten tässä nyt näin kävi, mutta tiedän että ristin Herra on yllä kaikkien olosuhteiden.

Saakoon Risti tulla rakkammaksi Sinulle ja minulle!

-Juha-

Kategoria:

• Papin sydämeltä