Erään firman mainoslauseena oli : ”Hyvä perustus, luo turvallisen kodin.” Jäin miettimään miten totta se onkaan. Siinä mainoksen tekijä oli osunut oikein naulan kantaan! 

Puhumme ja ajattelemme, että tämä Sastamalan Vapis on meidän koti, niin kuin se hengellisesti totta kait onkin. Mietin tätä mainoslausetta vasten, onko kotimme turvallinen ja entä mikä on sen perusta?

Kodin tulisi olla paikka mihin aina voit tulla ja mihin voit aina tulla myös turvallisella mielellä. Uskoisin, että olemme onnistuneet tässä kohtuullisesti, mutta silti vielä toivoisin voivani olla tarkempi millä tavalla kohtaan ihmisiä, miten puhuttelen heitä tai mitä puhun heistä.

Mikä sitten olisi se perusta? ”Muuta perustusta ei voi kukaan laskea sen lisäksi, mikä jo on laskettu, ja se on Jeesus Kristus” (1. Kor. 3:11). Jos/kun kerran Jeesus on perusta, se on hyvä perusta ja siksi koti on turvallinen. Valitettavasti asia vaan ei ihan mene näin mutkattomasti.

Jeesus ei ole sen ongelma, ei myöskään koti, vaan se mitä tapahtuu siinä välillä. Saako Jeesuksen mielenlaatu näkyä tekemisessäni? Saako Jeesuksen rakkaus lyödä läpi seurakunnassamme? Onko meillä sijaa epäonnistujille, onko meillä sijaa erilaisille ajatuksille, erilaisuudelle ylipäätään? Onko meillä EM-jalkapallo finaalin kaltainen kilpailu meneillään; toinen toistemme kunniottamisessa (Room. 12:10).

Rukoilen, että kotimme perustuksessa voisi vielä enemmän näkyä se kenen varaan olemme rakentaneet.  Rukoilen, että se voisi tuoda lisää turvallisuutta niin, että se heikoin, hakatuin, ja arinkin ihminen uskaltaa astua kynnyksemme yli. Tulla kotiin ja lähteä kutsumaan muitakin.

Valoisia, sopivan lämpöisiä ja Siunattua kesäpäiviä Sinulle!

Nähdään turvallisesti, turvallisessa Kodissa!